Hei me muutetaan – taas!


Koska kaksilapsisen perheen arki ei muuten ole tarpeesi hektistä, vapaa-aikaa on ihan liiaksikin asti ja me vaan nyt rakastamme muuttamista (NOT!), päätimme muuttaa toistamiseen puolen vuoden sisällä.

Miksi sitten muutamme? Koska Projektimme lähti käytännössä liikkeelle vanhan kodin myymisellä, piti meidän kiireen vilkkaan löytää väliaikainen majoitusratkaisu rakennusprojektin ajalle. Tässä vaiheessa kaikki oli vielä auvoista ja aurinkoista Siklan kanssa, ja majoitusta etsittiinkin noin vuoden ajaksi. Halusimme löytää väliaikaisen kodin läheltä tulevaa kotiamme, jotta asuisimme oikealla alueella lasten koulu- ja esikoulukuvioita ajatellen. Tämä tietenkin rajasi aluetta, eikä valinnanavaraa ollut paljoa.

Muutimme Lumon vuokra-asuntoon muutaman sadan metrin päähän Tontista, mummilasta ja Miehen siskon perheestä. Sijainti oli mitä mainioin ja kämppäkin siedettävä, 79m2 kolmio. Mutta tähän liittyi yksi mutta. Kyseiset talot on suunniteltu purettavaksi, eikä tarkkaa aikataulua ollut vielä tiedossa. Ehkä puoli vuotta, ehkä vuosi, ehkä enemmänkin. Mutta koska valinnanvaraa ei pahemmin ollut ja luotto Siklaan ja aikatauluun oli vielä kunnossa, muutimme sisään.

Aika kului, ja tiemme Siklan kanssa kuljettiin loppuun. Tuon tien kulkeminen vei aikaa yli puoli vuotta. Puoli vuotta vähemmän aikaa siihen mystiseen Lumon talojen purkupäivään. Mitä tekisimme siinä tapauksessa, että talot purettaisiin alta ennen, kuin oma talomme valmistuisi? Siinä tapauksessa todennäköisesti moni perhe etsisi samaan aikaan vuokra-asuntoa tältä samalta alueelta, ja täältä emme pois haluaisi muuttaa.

Niinpä sattuma puuttui peliin (sattumalla tuntuu olevan melko suuri rooli Projektia ajatellen. Talokin kun myytiin vähän niin kuin sattumalta, heh). Mummilla ja Faarilla on vuokrakaksio ihan tämän Lumon asunnon vieressä, kadun toisella puolella. Kaksioon oli viime keväänä juuri muuttanut uusi vuokralainen, joten se oli silloin poissa vaihtoehdoista. Mutta, yllättäen, vuokralainen päättikin muuttaa, ja kaksio vapautui nyt kuun vaihteessa.

Hetki asiaa piti punnita. Mahtuuko meidän nelihenkinen perhe kahden karvaisen koirakaverin kanssa 50m2 kaksioon? Jaksammeko toisen muuton puolen vuoden sisään? Toisaalta vaakakupissa painoi huoli asunnon alta purkamisesta. Jos asunnot purettaisiin kesken kaiken, olisi muutto joka tapauksessa edessä. Ja tuolloin ylipäätään minkään vapaan asunnon löytäminen tältä alueelta voisi olla haastavaa. Ja onhan vuokra melkein puolta pienemmässä asunnossa halvempi = rahaa säästöön Projektia ajatellen. Ja – ainakin vielä tässä vaiheessa – Projekti Jukkatalon kanssa on edennyt sovitusti. Kyseessä olisi vain noin vuoden rutistus pienissä neliöissä…

Niinpä niin… Kamat kasaan ja muuttamaan!

P.S. Jos sinulla on pulaa mielekkäästä tekemisestä ensi viikonloppuna, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen! Tarjolla pakkaamista, kantamista, purkamista, siivoamista, huonoja vitsejä, pizzaa ja olutta.

Kommentit

Suositut tekstit