Talokaupoilla
Tämän viikon maanantaina tehtiin talokuappaa, muutamallakin suunnalla. Maanantaina tuli myös ehkä ensimmäistä kertaa todellinen tunne siitä, että jotain on ihan oikeasti tapahtumassa ja meillä muutto edessä!
Ensimmäisenä aamulla saimme Siklan kanssa viimeinkin talokauppojen virallisen ja lopullisen tarjouskierroksen päätökseen ja sopimuksen lyötyä lukkoon.
Seuraavaksi suuntasimme katsastamaan mahdollista tulevaa vuokrakaksiota, josta siis olimme jo tehneet edellisellä viikolla vuokrasopimuksen. Kaksio oli pohjaratkaisultaan ihan ok, mutta kuten olimme pelänneet, oli vaatesäilytykselle turhan vähän tilaa ja mahdollisuuksia. Vessoja oli luonnollisesti yksi eikä kylppäriin olisi mahtunut kuivausrumpua (talonyhtiössä ei ole pesutupaa tai kuivaushuonetta). Keittiö oli myös neljän hengen tarpeisiin pieni, tyhjää pöytätasoa siitä löytyi hurjan 60 cm:n matkalta.
Samassa yhtiössä, viereisessä rapussa, oli tarjolla myös vastaava asunto kolmiona. Tässä asunnossa neliöitä löyykin jo 79 ja pohjaratkaisu on perheemme tarpeita ajatellen huomattavasti fiksumpi. Vessoja on kaksi, keittiö on järkevän kokoinen, lapsille löytyy yksi yhteinen huone isolla vaatekaapilla, meille vanhemmille makuuhuone vaatehuoneella ja mikä ehkä parasta, asuinneliöihin on mahdutettu myös pieni kodinhoito"huone".
Siirsimmekin sopimuksemme tähän asuntoon. Ainoa muutta asiassa on se, että asunnot tullaan purkamaan uusien tieltä jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa. Nyt siis toivotaan, että vasta noin vuoden päästä niin, että pääsemme muuttamaan tästä suoraan Omaan Kotiin. Hyvä puoli asiassa on kuitenkin se, että pystyimme asiaan vedoten neuvottelemaan hieman vuokrasta.
Aamun näytöstä kurvasimme suoraan pankkiin allekirjoittamaan oman asuntomme kauppakirjoja! Tilanne oli kieltämättä jollain tapaa absurdi - vielä joitain viikkoja sitten emme edes haaveilleet muutosta, ja tässä sitä nyt kuitenkin oltiin. Sopimassa avainten luovutuksesta ja allekirjoittamassa paperia jos toistakin. Kai me siis ihan oikeasti ollaan muuttamassa, nyt kun vuokra-asuntokin on valmiiksi katsottuna...!?
Osaksi asia tuntuu niin vieraalta ehkä siksi, että asuntomme myynti meni osaltamme melko lailla vaivattomasti (siitä terkemmin täällä). Ei asunnon puunaamista myyntikuvia varten tai siivoiluja ja karkureissuja näyttöjen takia. Yksi aidosti kiinnostuntu ostaja ostotoimeksiannolla sekä asiansa osaava välittäjä ja kaupat olivatkin siinä.
Mutta entäs nyt?
Nyt ollaan hetki muka rikkaita, ennen kuin Sikla pääsee osilleen.
Ja jännitetään, koska tontinpuolikaamme toisestakin osasta tehdään kaupat, jotta Projekti lähtee kunnolla käyntiin!
Niin, ja tietenkin, pakkaillaan muuttoa varten, joka onkin edessä aika tarkkaan kuukauden päästä.
Ensimmäisenä aamulla saimme Siklan kanssa viimeinkin talokauppojen virallisen ja lopullisen tarjouskierroksen päätökseen ja sopimuksen lyötyä lukkoon.
Seuraavaksi suuntasimme katsastamaan mahdollista tulevaa vuokrakaksiota, josta siis olimme jo tehneet edellisellä viikolla vuokrasopimuksen. Kaksio oli pohjaratkaisultaan ihan ok, mutta kuten olimme pelänneet, oli vaatesäilytykselle turhan vähän tilaa ja mahdollisuuksia. Vessoja oli luonnollisesti yksi eikä kylppäriin olisi mahtunut kuivausrumpua (talonyhtiössä ei ole pesutupaa tai kuivaushuonetta). Keittiö oli myös neljän hengen tarpeisiin pieni, tyhjää pöytätasoa siitä löytyi hurjan 60 cm:n matkalta.
Samassa yhtiössä, viereisessä rapussa, oli tarjolla myös vastaava asunto kolmiona. Tässä asunnossa neliöitä löyykin jo 79 ja pohjaratkaisu on perheemme tarpeita ajatellen huomattavasti fiksumpi. Vessoja on kaksi, keittiö on järkevän kokoinen, lapsille löytyy yksi yhteinen huone isolla vaatekaapilla, meille vanhemmille makuuhuone vaatehuoneella ja mikä ehkä parasta, asuinneliöihin on mahdutettu myös pieni kodinhoito"huone".
Siirsimmekin sopimuksemme tähän asuntoon. Ainoa muutta asiassa on se, että asunnot tullaan purkamaan uusien tieltä jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa. Nyt siis toivotaan, että vasta noin vuoden päästä niin, että pääsemme muuttamaan tästä suoraan Omaan Kotiin. Hyvä puoli asiassa on kuitenkin se, että pystyimme asiaan vedoten neuvottelemaan hieman vuokrasta.
Aamun näytöstä kurvasimme suoraan pankkiin allekirjoittamaan oman asuntomme kauppakirjoja! Tilanne oli kieltämättä jollain tapaa absurdi - vielä joitain viikkoja sitten emme edes haaveilleet muutosta, ja tässä sitä nyt kuitenkin oltiin. Sopimassa avainten luovutuksesta ja allekirjoittamassa paperia jos toistakin. Kai me siis ihan oikeasti ollaan muuttamassa, nyt kun vuokra-asuntokin on valmiiksi katsottuna...!?
Osaksi asia tuntuu niin vieraalta ehkä siksi, että asuntomme myynti meni osaltamme melko lailla vaivattomasti (siitä terkemmin täällä). Ei asunnon puunaamista myyntikuvia varten tai siivoiluja ja karkureissuja näyttöjen takia. Yksi aidosti kiinnostuntu ostaja ostotoimeksiannolla sekä asiansa osaava välittäjä ja kaupat olivatkin siinä.
Mutta entäs nyt?
Nyt ollaan hetki muka rikkaita, ennen kuin Sikla pääsee osilleen.
Ja jännitetään, koska tontinpuolikaamme toisestakin osasta tehdään kaupat, jotta Projekti lähtee kunnolla käyntiin!
Niin, ja tietenkin, pakkaillaan muuttoa varten, joka onkin edessä aika tarkkaan kuukauden päästä.
Kommentit
Lähetä kommentti