Miten tässä näin kävi? Koti Jukkatalolta
Kolmas kerta toden sanoo. Ei kahta ilman kolmatta. Ja mitä näitä nyt on. Henkilökohtaisesti tosin olen sitä mieltä, että siihen kahteen olisi ollut ihan hyvä jättää, mutta jos kliseillä lähdetään liikkeelle, niin kaikella on tarkoituksensa, vai kuinka?
Niinhän siinä pääsi käymään, että sopimus Sievitalon kanssa jouduttiin purkamaan. Olimme hyvin tyytyväisiä neuvottelemaamme toimitussisältöön, mutta ongelmaksi muodostui tällä kertaa itse sopimusehdot. Ja koska historiamme Siklan kanssa on mitä on, niin ymmärrettävistä syistä olemme näiden suhteen hyvin tarkkoina.
Mitä siis tapahtui? Viikko sitten sunnuntaina olimme hyvin varmoja päätöksestämme ja viemässä Projektia täysillä eteenpäin. Alkanut viikko toi kuitenkin mukanaan ämpärillisen kylmää vettä niskaan. Sopimusta tehdessämme olimme myyjän kanssa suullisesti neuvotelleet, että sopimukseemme lisätään muutama tarkentava kohta muun muassa projektin aikatauluun ja korvauskäytäntöihin liittyen. Näiden piti olla ok. Onneksi sopimukseen oli neuvoteltu myös purkuehto, juurikin näiden epävarmojen seikkojen vuoksi. Ja niinhän siinä sitten kävi, että purkuehto piti ottaa käyttöön – näiden meille ehdottoman tärkeiden sopimuskohtien lisääminen sopimukseen ei onnistunutkaan. Sievitalon kanta yllättäen olikin, että he eivät neuvottele sopimuskohdista kenenkään kanssa, sopimus on sama kaikille.
Joten kierros kolme käyntiin! Kun aloimme pohtimaan kenen puoleen kääntyä, oli päätöksemme yllättäen helppo, yksimielinen ja selvä – Jukkatalot. Ja ensimmäisen puhelun jälkeen myyjämme kanssa fiilis vain vahvistui. Ehkä tällä kaikella onkin joku tarkoitus, joku voima yrittää tökkiä meitä oikeaan suuntaan. (Tai sitten meillä on vaan p**ka tuuri, ja kunhan vaan selittelen lämpimikseni? Mutta voitaisiinko kaikki pliis pitää peukut pystyssä, että tämä olisi nyt tässä!)
Viime viikko kuluikin (taas vaihteeksi) neuvotteluiden merkeissä. Jukkatalon kanssa saimme neuvoteltua hyvinkin kilpailukykyisen hinnan, sopimusehtojen kanssa ei minkäänlaista ongelmaa, homma tuntuu avoimelta ja asiat etenevät napakasti. Jäimme miettimään, miksi ihmeessä emme lähteneet viemään Projektia eteenpäin Jukkatalon kanssa heti alkuunsa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?
Joten, saanko esitellä: uunituore talokauppa!
Niinhän siinä pääsi käymään, että sopimus Sievitalon kanssa jouduttiin purkamaan. Olimme hyvin tyytyväisiä neuvottelemaamme toimitussisältöön, mutta ongelmaksi muodostui tällä kertaa itse sopimusehdot. Ja koska historiamme Siklan kanssa on mitä on, niin ymmärrettävistä syistä olemme näiden suhteen hyvin tarkkoina.
Mitä siis tapahtui? Viikko sitten sunnuntaina olimme hyvin varmoja päätöksestämme ja viemässä Projektia täysillä eteenpäin. Alkanut viikko toi kuitenkin mukanaan ämpärillisen kylmää vettä niskaan. Sopimusta tehdessämme olimme myyjän kanssa suullisesti neuvotelleet, että sopimukseemme lisätään muutama tarkentava kohta muun muassa projektin aikatauluun ja korvauskäytäntöihin liittyen. Näiden piti olla ok. Onneksi sopimukseen oli neuvoteltu myös purkuehto, juurikin näiden epävarmojen seikkojen vuoksi. Ja niinhän siinä sitten kävi, että purkuehto piti ottaa käyttöön – näiden meille ehdottoman tärkeiden sopimuskohtien lisääminen sopimukseen ei onnistunutkaan. Sievitalon kanta yllättäen olikin, että he eivät neuvottele sopimuskohdista kenenkään kanssa, sopimus on sama kaikille.
Joten kierros kolme käyntiin! Kun aloimme pohtimaan kenen puoleen kääntyä, oli päätöksemme yllättäen helppo, yksimielinen ja selvä – Jukkatalot. Ja ensimmäisen puhelun jälkeen myyjämme kanssa fiilis vain vahvistui. Ehkä tällä kaikella onkin joku tarkoitus, joku voima yrittää tökkiä meitä oikeaan suuntaan. (Tai sitten meillä on vaan p**ka tuuri, ja kunhan vaan selittelen lämpimikseni? Mutta voitaisiinko kaikki pliis pitää peukut pystyssä, että tämä olisi nyt tässä!)
Viime viikko kuluikin (taas vaihteeksi) neuvotteluiden merkeissä. Jukkatalon kanssa saimme neuvoteltua hyvinkin kilpailukykyisen hinnan, sopimusehtojen kanssa ei minkäänlaista ongelmaa, homma tuntuu avoimelta ja asiat etenevät napakasti. Jäimme miettimään, miksi ihmeessä emme lähteneet viemään Projektia eteenpäin Jukkatalon kanssa heti alkuunsa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?
Joten, saanko esitellä: uunituore talokauppa!
Kommentit
Lähetä kommentti